Osaamisen tunnistaminen on oman tekemisen ja ammatillisen kehittymisen reflektointia ja ajattelun ajattelua. Osaamisen tunnistamista ja sanoittamista kannattaa lähestyä eri näkökulmista, mittareista ja tulevaisuuden tarpeista. Koska maailma muuttuu, osaamisesi kehittyy ja tulevaisuutesi saattaa muuttaa suuntaa, on tarpeen tuntea itsensä myös osaajana ja oppijana. Reflektointi vie meitä usein ajassa taaksepäin. Oman ajattelun ajattelu haastaa näitä takaumia ja tarjoaa parhaimm

Yhteiskunnalliset rakenteet viestivät ajattelusta, jossa me kaikki hankimme ensin peruskoulutuksen, sitten kenties jatkokoulutuksen, menemme töihin ja sitten jäämme eläkkeelle. Työuran suuntaaminen toisin on yhä työläs ja suuri prosessi. Siitäkin huolimatta, että tiedämme, että on vain suotavaa haluta oppia ja kehittyä ja suhtautua uteliain mielin tulevaan. Tiedämme, että työura ei ole jotain staattista vaan työuramme muodostuu useista poluista vaiheineen. Näiden vaiheiden lä

Opintoihin, suuntautumiseen ja alaan liittyvät mietinnät koskettavat meitä jokaista uran jossakin vaiheessa. Pyrimme ratkaisemaan näitä urajumeja hakien näkökulmaa omassa ystävä- ja lähipiirissämme ja joskus myös kääntymällä ammattimaisen uraohjauksen puoleen. Lopulta jokaisen meistä on kuitenkin löydettävä ja rakennettava itse omat ratkaisunsa. Tämä ei aina tunnu lohdulliselta tai siedettävältäkään, ei ainakaan silloin, kun ei näe mistä ja milloin ratkaisu tulee lopulta löy

Talouden murroksesta toimintojen murrokseen Talouden muutosta on pyritty ennakoimaan sen tiedon varassa, että tiedämme muutoksen tapahtuvan tietyn ajanjakson kestoisissa sykleissä. Puhutaan mm. Kondratieffin sykleistä ja/ tai Porterin innovaatioaalloista. Kondratieffin syklit nojaavat 1900- luvun alun teoriaan taloudellisen toiminnan pitkistä sykleistä, jotka kuvaavat pitkäaikaista, noin 40–60 vuotta kestävää säännöllistä vaihtelua talouden nousu- ja laskukausien välillä. K

Elämme ajassa, jonka keskiössä on ihminen. Kysymys "miten työpäivä meni?" on hänelle ehkä merkittävämpi kuin koskaan. Mutta mistä aineksista työpäivän merkityksellisyys rakentuu? Kuinka löytää, luoda ja vahvistaa merkitystä valinnoilla ja teoilla, henkilökohtaisella sekä organisaatiotasolla? Onko kyseessä kutsumusammatissa työskentelevien etuoikeus vai onko meidän kaikkien mahdollista löytää työstämme merkitys? Näihin kysymyksiin paneudutaan blogisarjassamme Merkityksellistä

Elämme ajassa, jonka keskiössä on ihminen. Kysymys "miten työpäivä meni?" on hänelle ehkä merkittävämpi kuin koskaan. Mutta mistä aineksista työpäivän merkityksellisyys rakentuu? Kuinka löytää, luoda ja vahvistaa merkitystä valinnoilla ja teoilla, henkilökohtaisella sekä organisaatiotasolla? Onko kyseessä kutsumusammatissa työskentelevien etuoikeus vai onko meidän kaikkien mahdollista löytää työstämme merkitys? Näihin kysymyksiin paneudutaan blogisarjassamme Merkityksellistä

Ping, kling, piip ja napunapu. Aina jossain piippaa, kilahtaa, soi tai naputtaa. Usein työpäivän jälkeen vähintään päässä, jos ei missään muualla. Kauttamme valuu päivittäin mittaamaton määrä tietoa ja dataa monessa eri kanavassa, myös vapaa-ajalla. Yhtä suuri tietomäärä ei ole koskaan aiemmin ollut jatkuvasti meitä näin lähellä ja saavutettavissamme. Samaan aikaan aivomme tuntuvat tukahtuvan informaatiotulvaan. Tietotulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa meillä on enemmän t

Generalisti ei osaa keskittyä. Generalisti kyllästyy nopeasti. Generalisti haahuilee. Generalisti säätää. Valmistuin neljässä vuodessa yhteiskuntatieteiden maisteriksi, opiskelin kauppatieteitä ja nautin johtamisen ja markkinoinnin opinnoista. Yrittäjyyttä en vielä tuohon aikaan oppiaineena arvostanut, mutta näin jälkikäteen onneksi tiedän paremmin. Journalistiikka ja kasvatustieteet kulkivat luontevasti edellisten rinnalla ja myöhemmin opiskelin myös psykologiaa. Tällä hetke

Hyvä työnhakijakokemus jättää sekä työnhakijan että rekrytoivan organisaation voitolle.