Elämme ajassa, jonka keskiössä on ihminen. Kysymys "miten työpäivä meni?" on hänelle ehkä merkittävämpi kuin koskaan. Mutta mistä aineksista työpäivän merkityksellisyys rakentuu? Kuinka löytää, luoda ja vahvistaa merkitystä valinnoilla ja teoilla, henkilökohtaisella sekä organisaatiotasolla? Onko kyseessä kutsumusammatissa työskentelevien etuoikeus vai onko meidän kaikkien mahdollista löytää työstämme merkitys?
Näihin kysymyksiin paneudutaan blogisarjassamme Merkityksellistä työelämää rakentamassa.
Blogisarjan eräs lähtökohta on se, että uskoaksemme jokainen jotakin työtä tehnyt on jollain tasolla pohtinut työnsä merkitystä. Toivomme, että myös jokainen jonkun toisen työtä johtanut on pohtinut teettämänsä työn merkityksellisyyttä.
Olemme huomanneet, että moniulotteisen käsitteen sisältöä on syytä tarkastella sekä yksilön että organisaation näkövinkkelistä. Uskomme, että työntekijän tyytyväisyys lisääntyy silloin, kun työ motivoi ja tuo tekijälleen tyydytystä. Organisaatioiden kannattaa puolestaan panostaa työntekijän tyytyväisyyteen, sillä tulosta todennäköisesti takovat eniten ne organisaatiot, jotka osaavat kohtauttaa työntekijän häntä motivoivien asioiden kanssa. Tässä blogisarjassa me kirjoittajat pohdimme mitä väliä työn merkityksellä on ja kuinka sitä rakennetaan sekä johdetaan.
Merkityksellisen työn perässä juostessa saattaa urapolun metsästämisessä fokus helposti hävitä. Onko tarkoitus elää merkityksellistä elämää vai tavoitella merkityksellistä työelämää?
Meillä kaikilla on henkilökohtaisia, enemmän tai vähemmän tiedostettuja arvoja – asioita, joita pidämme erityisen tärkeinä. Omat elämäntapamme sekä tapamme työskennellä heijastavat omaa arvomaailmaamme. Kun tunnemme jonkin asian erityisen tärkeäksi ja arvokkaaksi, priorisoimme sitä suhteessa johonkin toiseen. Näin teemme luontaisesti arvoihin perustuvia valintoja. Arvomme eivät heijastu pelkästään käsityksiimme työelämästä ja tavoista työskennellä, vaan ne ovat osa koko elämäämme. Arvot ovat läsnä kaikissa elämän pienissä ja suurissa päätöksissä. Kun toimintamme ja arvomme ovat sopusoinnussa, tunnemme, että elämä kokonaisuudessaan on hyvää: syntyy hyvän toiminnan itseään vahvistavaa kierrettä. Arvojemme mukainen elämä ja työelämä koetaan merkityksellisempänä. Merkitysenegiaa muodostuu positiivisesta itsensä toteuttamisen tunteesta. Onnistumiset, itsensä ylittäminen, yhteenkuuluvuus ja kiinnostavien asioiden tekeminen tuottavat hyvän olon tunteita. Omien arvojen mukainen, merkityksellinen elämä voi hyvin koostua myös ihan tavallisen työn ja merkityksellisen vapaa-ajan yhdistelmästä.
Harvoin reitti työelämässä on suoraviivainen ja suunnitelmallinen.
Yksi omissa urajumeissa esiin noussut keskeinen oivallus on, että harvan ihmisen reitti työelämässä on suoraviivainen ja suunniteltu. Eri vaiheet näkyvät elämässä ja ne saavat näkyä myös työelämässä. Eri elämäntilanteissa työn merkitys ja tavoite samalle ihmiselle voi olla hyvinkin eri. Yhdessä hetkessä ja tilanteessa ihminen hakee intohimotyötä. Työtä kutsumusammatissa, joka itsessään täyttää yksilön tarpeet merkityksellisyyden kokemuksesta monella osa-alueella. Kun taas toisessa hetkessä työ, joka parhaalla mahdollisella tapaa mahdollistaa muiden osa-alueiden toteutumisen elämässämme, on se jota eniten kaipaamme. Muita osa-alueita voivat elämäntilanteesta riippuen olla esimerkiksi perhesuhteisiin liittyvät velvollisuudet, asetetut tavoitteet harrastuksissa tai vaikka vapaaehtoistyön tekeminen. Koska elämäntilanne vaihtelee, on hyvinkin mahdollista, että työn tekemisen tapa vaihtelee sen mukana. Urasuunnitelman ei tarvitse olla alusta loppuun asti mietitty vaan se voi muuttua tilanteen ja tarpeen mukaan.
Työelämän merkityksellisyyttä etsiessä lohdullista on ymmärtää, että työn ei ole pakko täyttää kaikkia tarpeita.
Intohimotyö voi hyvin olla energiaa sitova osa-alue elämässä. Vaikka intohimotyö koetaan usein erittäin merkityksellisenä, on se myös työ, joka vie energiaa siltä kaikelta muulta tekemiseltä, joka yksilölle on tärkeää. Merkityksellisen elämän palapelissä voi itsensä toteuttaminen liittyä työn sijasta myös vapaa-aikaan. Kun ihminen toteuttaa itseään vapaa-ajalla on mahdollista, että elämänlaatu kokonaisuudessaan paranee. Kokemuksemme mukaan harrastusten, perhe-elämän, vapaa-ajalla toteutettujen projektien mukanaan tuoma flow -tila, jota voimme kutsua merkitysenergiaksi, virtaa läpi kaikkien elämän osa-alueiden. Voitaisiin yhtä hyvin ajatella, että työ voi ja saa olla aika ajoin tylsääkin. Tylsyys toisaalla mahdollistaa työn ulkopuolella jotain muuta. Jotain sellaista mikä puolestaan virtaa takaisin työhön merkitysenergiana.
Merkityksellisen elämän kannalta oleellista ei ole se, syntyykö hyvän olon kokemus työssä vai vapaa-ajalla. Työelämän merkityksellisyyttä etsiessä, kannattaakin muistaa, että oman työelämän merkitys voi löytyä myös sen kautta, että kokee koko elämän merkityksellisenä.
Työelämän merkityksellisyyttä etsiessä lohdullista on ymmärtää, että työn ei ole pakko täyttää kaikkia tarpeita. Kun työelämä ei ime kaikkea energiaa, riittää meillä intoa toteuttaa intohimoja tai ambitioita myös vapaa-ajalla. Itselle merkityksellisen ja mieluisan tekemisen tuoma positiivinen vire energisoi myös työssä. Oletko huomannut, että mukavan viikonlopun jälkeen tuntuu maanantai paremmalta? Niinpä. Se, että tekee vapaa-ajalla jotain mistä nauttii ja missä kokee onnistumisia, säteilee hyvää oloa myös työelämään. Intohimoinen ja merkityksellinen vapaa-aika lisää tunnetta siitä, että elämä on merkityksellistä. Sisäsyntyinen motivaatio ja sen tuoma kokemus siitä, että tekee jotain itselle arvokasta, virtaa näin elämän osa-alueelta toiselle.
Ratkaisu löytynee erilaisista yhdistelmistä, jotka elävät kanssasi ajassa muutosta mukaillen ja siihen muotoutuen.
Merkityksellinen elämä on yhdistelmä työtä ja vapaa-aikaa. Olennaista olisi ymmärtää mistä merkityksellinen oma elämä koostuu. Kun löytää ja tunnistaa ne tekijät, on niitä mahdollista tukea ja lisätä. Merkitysenergian lisääntyminen toisaalla, luo merkityksen tunnetta kokonaisvaltaisesti. Koska ihminen on kokonaisuus ja tunne-elämä kulkee mukana niin töissä kuin vapaa-ajalla, työn ulkopuolisia ambitioita toteutettaessa myös työminä kokee onnistumisen tunteita. Suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme on hyvä muistaa, että kaiken tekemisen ei aina tarvitse johtaa mihinkään tai edistää uraa, vaan onnistumisen kokemus ja jonkun itselleen mieluisan asian tekeminen itsessään voi olla määränpää, jota kohti pyrkiä. Välillä on ihanaa vain tehdä tekemisen ilosta. Ilo on sellaista pääomaa, joka säteilee meihin sisälle luoden kokemuksen merkityksellisestä elämästä, pelkän merkityksellisen työn sijaan.
Mervi Kautonen & Elina Söderlund
#Merkityksellisyys #Oppiminen #Työelämä #Urajumi #Uratekoja #UusilleUrille #Urasparraajat #Merkitysenergia #Työnmerkitys #Arvot
Urasparraajat on ura- ja ohjauspalveluissa työkokemuksensa ammentanut joukko korkeakoulutettuja ammattilaisia. Vapaaehtoisista koostuva yhteisö tarjoaa urajumien parissa kamppaileville maksutonta matalan kynnyksen urasparrailua.
Comments